Pyörätuolikelaus

Kelaus on yksi maailman harrastetuimista ja seuratuimista vammaisurheilulajeista. Pyörätuoleilla on nopeuskilpailuita otettu niin kauan, kuin pyörätuoleja on ollut olemassa. Laji on kuitenkin kehittynyt huimasti vuosikymmenien aikana. Kelaus tuli heti ensimmäisiin paralympialaisiin Roomaan 1960, jolloin se oli vielä aivan lapsen kengissä. Vasta 1990- luvulla tuolit muuttuivat nelipyöräisistä kolmipyöräisiksi ja silloin yleistyivät myös kaarreohjaimet joilla tuoli saadaan menemään radan kaarre oikein.

Kelauksen säännöt

Pyörätuolikelauksessa säännöt määritellään mahdollisimman pitkälti juoksijoiden sääntöjen mukaan. Kilpailumatkat meillä on samat kuin juoksijoiden puolella eli 100m, 200m, 400m, 800m, 1500m, 5 000, 10 000m ja maraton. Doping säännökset meillä ovat myös täysin samat kuin juoksijoilla.

Joitakin uusia sääntöjä ollaan kuitenkin jouduttu luomaan:

  • Tuoleihin ollaan määritetty pyörien maksimikoo, takapyörille 28” ja etupyörälle 20”. Lisäksi tuolilla on maksimileveys, jotta se mahtuu radalle. Kaikki ilmanohjaimet ovat myös kielletyt ja tuoleissa täytyy olla kaarreohjain sekä jarru.
  • Vuoden 2013 alusta kypäräpakko on ollut kaikilla matkoilla, joka eroaa juoksijoiden säännöistä.
  • Lähdössä meillä on lähtöviivan päällä eturenkaan keskinapa ja maalissa aika katkaistaan samasta pisteestä.

Jos sääntökirjaa alkaa käymään läpi, löytyy totta kai paljon lisää sääntöjä. Tässä ovat kuitenkin mielestäni keskeisimmät säännöt, jotka vaikuttavat lajiin.

Kelauksen luokittelu

Pyörätuolikelauksessa on arvokilpailuissa edustettuna viisi eri luokkaa. Luokat T51-T54 ovat etupäässä selkäydinvammaisten ja amputaatiourheilijoiden luokkia. Luokissa voi tosin olla myös esim. synnynnäisiä epämuodostumisia tms. Lisäksi on T34 luokka, jossa minä urheilen. Luokassa T34 on minun kaltaisia geenimutaatioita, CP-vammoja ja lukuisia muita pieniä harvinaisia vammoja.

 

  • T51
    T51 luokassa lähes kaikki ovat halvautuneet ja halvaus aina on korkealla niskassa, kyse on siis tetraluokasta. Käsissä on totta kai toimintaa, sillä muuten kelaus ei onnistuisi. Toiminta on kuitenkin hyvin rajoittautunutta. Ojentajien täytyy olla heikossa kunnossa jotta pääsee kelaamaan T51 luokkaan. Kämmenien ja ranteenkaan lihakset eivät saa toimia kovin hyvin.T51 luokan 100m maailman ennätys on Suomalaisen Toni Piispasen nimissä ja se on 20,47s.

 

  • T52
    T52 luokka on myös tetraluokka, eli käsissä on toimintavaikeuksia. Toiminta on kuitenkin jo huomattavasti parempaa ja ajatkin ovat kovempia. Tässäkin luokassa urheilijat ovat usein halvautuneita, mutta joitakin synnynnäisesti vammaisia kelaajia löytyy jo. Käytännössä riittää, että käsissä on jokin selkeä toimintavaje, niin pääsee urheilemaan T52-luokkaan.T52 luokan 100m maailmanennätys on 16,46s.

 

  • T53
    T53 luokka on jo ns. paraluokka eli kädet toimivat normaalisti. Keskivartalon lihakset eivät kuitenkaan saa toimia normaalisti. Myös vaikea skolioosi helpottaa pääsyä T53 luokkaan. Myös T53 luokan urheilijat ovat yleensä halvautuneita, mutta tässä luokassa alkaa olla jo syntymästään vammaisia urheilijoita.T53 luokan 100m maailmanennätys on jo 14,17s eli kelaajat menevät jo oikeasti kovaa. 1500m ja sitä pidemmillä matkoilla T53 ja T54 luokat ovat yhdistetty.

 

  • T54
    T54 luokka on pyörätuolikelauksen nopein luokka, jossa mm. Suomalainen Leo-Pekka Tähti kelaa. Tässä luokassa koko ylävartalo saa toimia normaalisti, mutta jaloissa täytyy olla jokin toimintavaje. Myös amputoidut urheilijat kelaavat tässä luokassa. Ehkä yleisin yksittäinen vamma on MMC, eli eräs synnynnäinen selkäydinvamma. Halvautuneita kelaajia ei juuri näe T54 luokassa, vaikka sekin on mahdollista.Leo-Pekka Tähden maailmanennätys on 100m matkalla 13,63

 

  • T34
    T34 on minun luokkani. Meidän luokassa lähes kaikki ovat syntymästään vammaisia, eli myöhemmin vammautuneita ei juuri ole. Ehkä yleisin vamma on CP, jossa aivoista lähtee käskyt lihaksille virheellisinä. On myös harvinaisempia sairauksia esim. minun vammani. Minun tapauksessa aivoista lähtee käskyt normaalisti, mutta käskyt muuttuvat hermoissa matkalla lihaksiin. Kädet ovet lähempänä aivoja jolloin ne toimivat paremmin, mutta myös käsissä on vikaa.T34 luokassa yksi edellytys on se, että käsissäkin on edes jonkinlaista vikaa.T34 luokassa on vielä sellainen harvinaisuus, että todella monet meistä pystyy kävelemään ainakin jonkin verran. Itsetkin pystyn lyhyitä matkoja kävelemään.Olemme ehkä kirjavin luokka pyörätuolikelauksessa, mutta se antaa vain väriä kilpailuihin.

    T34 luokan 100m maailman ennätys on 14,95s

 

  • T33
    T33 on minun luokastani yhtä vaikeampi. Käsien motoriset häiriöt ovat siis suuremmat kuin T34 luokassa. Muuten vammakuvaus on sama. Suurin osa T33 luokan kelaajista ovat CP-vammaisia, mutta mahtuu joukkoon muitakin.T33 luokan 100m maailman ennätys on 16,46s

 

(Maailmanennätykset on päivitetty 20.8.2016)

Kelauksen välineet

Pyörätuolikelauksesta käy jo nimestä ilmi, että apuvälineitä tarvitaan. Kelaustuoli on kolmipyöräinen 1,6-2,2m pitkä urheiluväline. Kelaustuolien hinnat vaihtelevat yleensä 4000-7000€ välillä. Minun käyttämäni kelaustuolin runko maksaa n. 3000€ ja hiilikuituiset vanteet 2000€ jolloin tuolin hinnaksi muodostuu n.5000€.

Kelaustuoleja valmistetaan monissa eri maissa. Suuria valmistajia tulee ainakin Briteistä, Saksasta, Japanista ja Amerikasta. Ehdottomasti yleisin materiaali kelaustuoleissa on alumiini. Myös muita kevyempiä materiaaleja on kokeiltu, mutta hinta ja kestävyys tulee nopeasti vastaan.

Kaikki urheilijat ovat yksilöitä, mutta vammaisurheilun puolella tämä korostuu suuresti, koska myös vammat ovat aina yksilöllisiä. Yksilöllisyyden vuoksi kelaustuolit tehdään useimmiten mittatilaustyönä. Itsekin jouduin lentämään Britanniaan teettämään tuolia omien mittojeni mukaan.

Kelaustuolin lisäksi tarvitsemme kelaushanskat.  Toiset tekevät hanskansa itse, mutta itse tilaan ne  Amerikasta pajalta. Hanskaparin hinta on n.150€, mutta laatukin on hyvä.

Spesifisten varusteiden lisäksi kelaajatkin tarvitsevat totta kai trikoot, juomapullot yms. tavanomaiset urheiluvarusteet.